━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━
HANKINTAEHDOTUS: ROIHU-SUPERTIETOKONEEN
KÄYTTÖOIKEUDET HELMET-KIRJASTOON
JH
━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━━
2026-09-29
Hei!
Eilen esittelin Oodi-kirjastoa romanialaiselle (presidentin
kansliasta). Hän tulosti 0,40 €:lla tarkastuskortin
lennolle. 3D-tulostimien näkeminen kirjastossa oli scifi-kokemus :D
Tästä inspiroituneena tajusin, että kirjaston palvelukirjoon sopisi
hyvin myös supertietokoneiden käyttöoikeus.
Perustelut:
– Digitaalinen eriarvoistuminen kiihtyy: Tähän asti oma "pelitietokone"
kotona ja sen 8 GT:n näytönohjaimen muisti on riittänyt melko
erilaisten tekoälymallien käyttöön (esim. mustavalkoelokuvien
värjäys). Mutta ei enää. Suuret kielimallit kasvavat ja 128 GT olisi
parempi. Mutta globaali tekoälybuumi on nostanut näytönohjainten ja
komponenttien hintoja tuhansiin euroihin. Tällaiseen on varaa vain
rikkailla, hyväpalkkaisilla tai startup-yrityksensä myyneillä.
Kirjastosta saatava supertietokoneen käyttöoikeus poistaisi tarpeen
tuhansien eurojen laskentakoneen hankinnalta tai 1493,45 € maksavalta
Roihu-supertietokoneen käyttöoikeuslaskentayksikköpaketilta.
– Tekoälyn saavutettavuutta ja hyötyjä olisi lisättävä:
Laskentaresurssien käyttöoikeus on kansallinen resurssi, jonka
käyttöön saaminen edistäisi kansallista tekoälykehitystä, -sivistystä,
-kulttuuria jakäytänteiden kehittymistä.
Datakeskusten energiankulutus herättää kritiikkiä samalla, kun laskennan
tuottavuushyödyt valuvat bitteinä internettiä pitkin maailmalle. Siksi
yhteiskunnan rakenteita pitäisi ohjata suuntaan, jossa hyödyt
kohdistuisivat paikalle. Kirjasto voisi osaltaan tukea tätä madaltamalla
kynnystä supertietokoneiden käyttöön.
– Suurten amerikkalaisten kaupallisten suuryritysten salaisten mallien
käytön sijaan, pitäisi edistää paikallisen tekoälylaskennan ja
avoimeen lähdekoodiin perustuvien mallien käyttöä. Tämä vähentäisi
riippuvuutta ja parantaa tietosuojaa, kun dataa ei tarvitse lähettää
hallinnointiin valtameren taa. Esimerkiksi valtionhallinto tai
terveydenhuolto ei voi kategorisesti käyttää chatbotteja yksityisyyden
takia.
Miten supertietokone kirjastosta palvelu voisi esimerkiksi mahdollisestii toimia?
═════════════════════════════════════════════════════════════════════════════════
Kirjasto hankkkii CSC:ltä kaupallisen 1493,45 € (sis. ALV25½%)
laskutusyksikköpaketin, joka sisältää 20000 BU:ta (engl. billing unit)
ja 4 käyttäjätunnusta ja asiakaspalvelun käyttäjille (lisähankinnat:
käyttäjätunnukset 37,65 €/kpl; uudet 20000 BU:ta 527,10 €).
Kirjaston asiakkaat käyttäisivät suoraan CSC:n verkkopalveluita
käyttäjätunnuksilla.
Käyttäjätunnukset – 1 Oodissa paikallisesti käytettäväksi – 2–3
lainattavaksi – Asiakas voisi ostaa myös oman käyttäjätunnuksen 37,65
€:lla
Epäselvää:
– "Materiaali"maksu: Miten miten asiakkaalta laskutettaisi
laskennasta/levytilasta? Pitääkö asioida kirjastossa vai onnistuuko
etänä?
– Kuka/miten hoidetaan käyttäjätunnusten hallinnointi?
(mm. henkilökohtaisten käyttäjätunnusten käyttöönotto;
mahd. lainattaviein käyttäjätunnusten salasanojen vaihto lainauksen
päättämiseksi)
Muita vaihtoehtoja:
– Lumi-supertietokone (AMD), mutta em. Roihu olisi saavutettavampi
yleisemmän Nvidian-teknologian takia.
– Paikallinen laskentapönttö: Eri valmistajia ja teknologioita
on. Ylläpitokysymys. Kertamaksu, mutta käyttöaste hankalammin
maksimoitavissa kuin CSC:n pilvipalvelulla.
Syksyisin terveisin,
JH tekoälyrobootikko ;)
Lähteitä: